| ... | ... | @@ -48,4 +48,10 @@ Päädyin siis ottamaan näytönkaappauksen muokatusta kuvasta. Menetelmä toimi |
|
|
|
|
|
|
|
### UI
|
|
|
|
|
|
|
|
UI-toteutettiin Unityn UI-komponenteilla editorin sisällä. Toimintalogiikan pystyi tekemään lähes kokonaan editorissa, joten UI-koodia ei tarvinnut muutamaa funktiota lukuun ottamatta juurikaan kirjoittaa. Alla olevista screenshoteista näkyy, miten UI:n tekeminen unityssa toimii. |
|
|
\ No newline at end of file |
|
|
|
UI-toteutettiin Unityn UI-komponenteilla editorin sisällä. Toimintalogiikan pystyi tekemään lähes kokonaan editorissa, joten UI-koodia ei tarvinnut muutamaa funktiota lukuun ottamatta juurikaan kirjoittaa. Alla olevista screenshoteista näkyy, miten UI:n tekeminen unityssa toimii.
|
|
|
|
|
|
|
|
<img src="https://gitlab.labranet.jamk.fi/K8573/ttow0615-research-assignment/raw/master/mobile-research/screenshots/UI_1.PNG" width="200" height="300">
|
|
|
|
<img src="https://gitlab.labranet.jamk.fi/K8573/ttow0615-research-assignment/raw/master/mobile-research/screenshots/UI_2.PNG" width="300" height="300">
|
|
|
|
<img src="https://gitlab.labranet.jamk.fi/K8573/ttow0615-research-assignment/raw/master/mobile-research/screenshots/UI_3.PNG" width="300" height="200">
|
|
|
|
|
|
|
|
UI-elementtien hallitsemiseen oli jo olemassa preset-funktioita, joten niitä ei tarvinnut kirjoittaa ollenkaan. Kaikkia itse kirjoittamiani funktioita pystyi kutsumaan unitystä samalla tavalla kuin kolmannessa screenshotissa näkyy. UI-editointi oli siis suurimmaksi osaksi helppoa. |
|
|
\ No newline at end of file |
