@@ -76,20 +76,31 @@ Kohde on usein laajempi käsite kuin varsinainen projektille määriteltävä te
## 2.1 Organisaation esittely
> Kuka kuuluu projektiorganisaatioon?
> Onko projektiryhmän/tiimin lisäksi muita toimijoita?
**Projektiryhmä jäsenet**
>Projektin organisaation kuuluu organisaation X henkilökuntaa ja harjoittelijoita
**Projektiryhmä jäsenet**
| Nimi | Organisaatio | Vastuu |
|:-:|:-:|:-:|
| | | |
| | | |
| | | |
**Projektiorganisaation rakenne**
>projektiryhmän ohjaajat sekä toimeksiantajan edustajat. Organisaatiokaavio on esitetty liitteessä tai alla olevassa kuvauksessa.
**Projektiorganisaation rakenne MindMap-muodossa**
```plantuml
@startmindmap
+ Tuotos
++ Tiimi
++ Tuotantotiimi
+++ Projektipäällikkö
+++ Henkilö1
+++ Henkilö2
...
...
@@ -104,16 +115,17 @@ Kohde on usein laajempi käsite kuin varsinainen projektille määriteltävä te
-- Verottaja
--- Itse Karhu
--- Virkailija
@endmindmap
```
>organisaation esittely, vastuut ja päätöksentekoprosessi
## 2.1 Organisaation esittely
## 2.2 Vastuut ja päätöksentekoprosessi
>Projektin organisaation kuuluu Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajia, projektihenkilökuntaa opiskelijaa, >projektiryhmän ohjaajat sekä toimeksiantajan edustajat. Organisaatiokaavio on esitetty liitteessä <X>.”
>Tähän kirjataan kaikkien projektiorganisaatioon kuuluvien (esim. johtoryhmä, projektipäällikkö, sihteeri, ryhmä, >ohjaajat) vastuut sekä päätöksentekoprosessi (esim. projektipäällikkö valmistelee ja esittää johtoryhmän päätettäväksi…)
**Projektiryhmä**
>”Projektiryhmä suorittaa johtoryhmän projektille asettamat tehtävät käytettävissä olevien resurssien puitteissa. >Projektin aikana ryhmän päällikön ja sihteerin roolit kiertävät ryhmän sisällä siten, että jokainen ryhmän jäsen toimii >kerran kummassakin roolissa.”
...
...
@@ -125,12 +137,6 @@ Kohde on usein laajempi käsite kuin varsinainen projektille määriteltävä te
>Tukiryhmän tehtävänä on antaa projektiryhmälle sisällöllistä opastusta tehtävän suorittamiseksi. Kappaleessa tulee >esitellä projektin muut sidosryhmät (asiakas, ulkopuoliset konsultit, jne.) henkilötasolla. Asiakkaan mukana olevista >henkilöistä tulee mainita ainakin nimi, yhteystiedot, toimenkuva sekä rooli projektissa.
## 2.2 Vastuut ja päätöksentekoprosessi
>Tähän kirjataan kaikkien projektiorganisaatioon kuuluvien (esim. johtoryhmä, projektipäällikkö, sihteeri, ryhmä, >ohjaajat) vastuut sekä päätöksentekoprosessi (esim. projektipäällikkö valmistelee ja esittää johtoryhmän päätettäväksi…)
## 2.3. Projektin vaiheet ja taloudelliset tavoitteet
@@ -167,16 +172,12 @@ Project starts the 2021-5-15
> Projektin osittamisella tarkoitetaan projektin jakamista selkeisiin osakokonaisuuksiin ja niitä vastaaviin toteutuskokonaisuuksiin (osaprojekteihin, vaiheisiin, tehtäväkokonaisuuksiin ja tehtäviin). > > Tutkimus- ja kehitysprojektien etenemiselle on tyypillistä lopputuloksen muodostuminen ja tavoitteen tarkentuminen vaihe vaiheelta. Projektin osituksen tulee perustua tähän lähtökohtaan (koskee myös > > IT-instituutin opiskelijaprojekteja).
>Projektin elinkaari voidaan jakaa erityyppisiin vaiheisiin. Kussakin vaiheessa tuotetaan määrätyt tuotteet, kuten selvitys, suunnitelmat, prototyyppi, laite jne. Kunkin vaiheen loppuun sovitaan arviointi, hyväksyntä tai katselmointi.
>Ohjelmistoprojekti jakautuu tyypillisesti seitsemään vaiheeseen: perustaminen, esitutkimus, analyysi, suunnittelu, toteutus, testaus ja lopettaminen. Joskus esitutkimus on oma projektinsa, joskus analyysi sisällytetään suunnitteluun jne. Testaus ei välttämättä ole oma vaiheensa, vaan se sisältyy kaikkiin vaiheisiin.
sein edetään inkrementaalisesti eli ensin suunnitellaan ja toteutetaan yksi asia kokonaisuudessaan ennen kuin edetään seuraavaan asiakokonaisuuteen. Ei ole yhtä ainutta ”oikeaa” vaihejakoa, mutta jos toimeksiantajalla on oma menetelmänsä ja siihen liittyvät mallipohjat, niin opiskelijaprojekteissa käytetään ensisijaisesti niitä. Yhä useammin käytetään ketterää sovelluskehitystä eli ohjelmisto tehdään 1-4 viikon sprinteissä.
>Projektin elinkaari voidaan jakaa erityyppisiin vaiheisiin. Kussakin vaiheessa tuotetaan määrätyt tuotteet, kuten selvitys, suunnitelmat, prototyyppi, laite jne. Kunkin vaiheen loppuun sovitaan arviointi, hyväksyntä tai katselmointi. Ohjelmistoprojekti jakautuu tyypillisesti seitsemään vaiheeseen: perustaminen, esitutkimus, analyysi, suunnittelu, toteutus, testaus ja lopettaminen. Joskus esitutkimus on oma projektinsa, joskus analyysi sisällytetään suunnitteluun jne. Testaus ei välttämättä ole oma vaiheensa, vaan se sisältyy kaikkiin vaiheisiin. Usein edetään inkrementaalisesti eli ensin suunnitellaan ja toteutetaan yksi asia kokonaisuudessaan ennen kuin edetään seuraavaan asiakokonaisuuteen. Ei ole yhtä ainutta ”oikeaa” vaihejakoa, mutta jos toimeksiantajalla on oma menetelmänsä ja siihen liittyvät mallipohjat, niin opiskelijaprojekteissa käytetään ensisijaisesti niitä. Yhä useammin käytetään ketterää sovelluskehitystä eli ohjelmisto tehdään 1-4 viikon sprinteissä.
Projektissa sovellettavat työmenetelmät, välineet, ohjeet ja standardit
>Projektissa sovellettavat työmenetelmät, välineet, ohjeet ja standardit
Tässä kappaleessa luetellaan kaikki käytettävät menetelmät, työkalut ja standardit versionumeroineen. Usein toimeksiantajalla on jokin menetelmä, jota projektiryhmän olisi syytä noudattaa. Toimeksiantaja voi määrittää myös noudatettavat dokumenttien ulkoasustandardit. Muussa tapauksessa projektiryhmä räätälöi IT-instituutin tarjoamista mallipohjista itselleen soveltuvan ja toimeksiantajan hyväksymän mallin.
>Tässä kappaleessa luetellaan kaikki käytettävät menetelmät, työkalut ja standardit versionumeroineen. Usein toimeksiantajalla on jokin menetelmä, jota projektiryhmän olisi syytä noudattaa. Toimeksiantaja voi määrittää myös noudatettavat dokumenttien ulkoasustandardit. Muussa tapauksessa projektiryhmä räätälöi IT-instituutin tarjoamista mallipohjista itselleen soveltuvan ja toimeksiantajan hyväksymän mallin.
Opintojakso asettaa siis tietyt vaatimukset projektin seurantatyökaluille ja raportoinnille, jotka tulee ottaa huomioon. Opintojaksolla ei kuitenkaan pakoteta tiettyä tapaa käyttää työkaluja, joten niiden käytöstä on syytä tehdä suunnitelma tähän kohtaan.
>Opintojakso asettaa siis tietyt vaatimukset projektin seurantatyökaluille ja raportoinnille, jotka tulee ottaa huomioon. Opintojaksolla ei kuitenkaan pakoteta tiettyä tapaa käyttää työkaluja, joten niiden käytöstä on syytä tehdä suunnitelma tähän kohtaan.
Projektin tiedon- ja versionhallinnan perusteet tulee selvittää, jotta kaikki projektin sidosryhmät tietävät dokumenttien uusimpien versioiden sijainnin. Projektisuunnitelmasta ja kaikista muistakin projektin keskeisistä dokumenteista tulee useita versioita, joihin pitää lisätä versiohistoria, jotta projektin kehityksen seuraaminen jälkikäteen on mahdollista. Mikäli jokin yksittäinen laite tai ohjelmisto nousee projektin toteutuksen kannalta kriittiseen asemaan, on tälle hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka tuntee ko. laitteen tai ohjelmiston ryhmästä parhaiten. Ohessa on lista asioista, jotka kannattaa suunnitella ja dokumentoida:
>Projektin tiedon- ja versionhallinnan perusteet tulee selvittää, jotta kaikki projektin sidosryhmät tietävät dokumenttien uusimpien versioiden sijainnin. Projektisuunnitelmasta ja kaikista muistakin projektin keskeisistä dokumenteista tulee useita versioita, joihin pitää lisätä versiohistoria, jotta projektin kehityksen seuraaminen jälkikäteen on mahdollista. Mikäli jokin yksittäinen laite tai ohjelmisto nousee projektin toteutuksen kannalta kriittiseen asemaan, on tälle hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka tuntee ko. laitteen tai ohjelmiston ryhmästä parhaiten. Ohessa on lista asioista, jotka kannattaa suunnitella ja dokumentoida:
## 4.1 Väli- ja lopputulosten hyväksymismenettely
__Tähän kirjataan se hyväksymismenettely, mikä projektissa on sovittu.__
>Tähän kirjataan se hyväksymismenettely, mikä projektissa on sovittu.
## 4.2 Muutosten hallinta
__Kuvataan muutosten hallintaproseduuri projektinkäytäntöihin tai projektin tuloksiin liittyvien muutosten osalta.__
>Kuvataan muutosten hallintaproseduuri projektinkäytäntöihin tai projektin tuloksiin liittyvien muutosten osalta.
## 4.3 Dokumentointi
__Kirjataan minne dokumentit tallennetaan/arkistoidaan, miten ne jaetaan ja kuka on vastuussa eri dokumenteista.__
>Kirjataan minne dokumentit tallennetaan/arkistoidaan, miten ne jaetaan ja kuka on vastuussa eri dokumenteista.
## 4.4 Riskien hallinta
Listataan riskit, arvioidaan niiden vakavuus ja todennäköisyys ja koetetaan miettiä toimenpiteet kuinka vakavimmat/todennäköisimmät riskit voitaisiin ehkäistä jo ennalta. Lisäksi olisi hyvä olla suunnitelma kuinka toimitaan, jos riski toteutuu.
>Listataan riskit, arvioidaan niiden vakavuus ja todennäköisyys ja koetetaan miettiä toimenpiteet kuinka vakavimmat/todennäköisimmät riskit voitaisiin ehkäistä jo ennalta. Lisäksi olisi hyvä olla suunnitelma kuinka toimitaan, jos riski toteutuu.
Liitä seuraava osio tähän mukaan: [Riskienhallintataulukko]()
## 4.5 Katselmointikäytäntö
__Luetellaan ja alustavasti aikataulutetaan projektin tuloskatselmukset laaditun toteutussuunnitelman pohjalta. Esitetään luettelomaisesti, mitä katselmuksia pidetään, alustava ajankohta, käsiteltävät asiat, osallistujat sekä käytännöt katselmointimateriaalin toimittamisesta (mitä, milloin, miten).__
>Luetellaan ja alustavasti aikataulutetaan projektin tuloskatselmukset laaditun toteutussuunnitelman pohjalta. Esitetään luettelomaisesti, mitä katselmuksia pidetään, alustava ajankohta, käsiteltävät asiat, osallistujat sekä käytännöt katselmointimateriaalin toimittamisesta (mitä, milloin, miten).
Tässä kohdassa mainitaan, mitä täydentäviä suunnitelmia on käytettävissä tai aiotaan projektin kuluessa laatia (esim. viestintä-, riskienhallinta-, testaus- ja käyttöönottosuunnitelma).
>Tässä kohdassa mainitaan, mitä täydentäviä suunnitelmia on käytettävissä tai aiotaan projektin kuluessa laatia (esim. viestintä-, riskienhallinta-, testaus- ja käyttöönottosuunnitelma).
